1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
    Yhdistyksen nimi on Cultural Planning Finland ry – Cultural Planning Finland rf. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
  2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
    Kulttuurisuunnittelu eli Cultural Planning on menetelmä, jolla pyritään edistämään kulttuurisen omaleimaisuuden huomioon ottamista kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti alueiden kehittämisessä, kaupunkisuunnittelussa ja julkisessa päätöksenteossa. Kulttuurisuunnittelua käytetään laajasti eri maissa. Cultural Planning Finland ry – Cultural Planning Finland rf. :n tarkoituksena on edistää menetelmän käyttöä ja lisätä tietoisuutta sen olemassaolosta Suomessa sekä kehittää menetelmää suomalaiseen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekokulttuuriin sopivaksi. Tarkoituksena on voimaannuttaa paikallisyhteisöjä ja edistää ihmisten osallistumista toimimaan oman elinympäristönsä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehittämisen puolesta. Yhdistys toimii yhteistyössä kansainvälisten Cultural Planning -verkostojen kanssa.

    Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys edistää kulttuurilähtöisen suunnittelun käyttöä, kehittämistä ja tietoisuutta siitä laaja-alaisesti. Yhdistys vaikuttaa suunnittelukulttuurin muuttumiseen niin tieteen, taiteen ja tutkimuksen kuin paikallisyhteisöjen työskentelyn kautta. Yhdistys julkaisee toimialaansa liittyviä julkaisuja ja voi järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia ja seminaareja. Yhdistys hakee rahoitusta alan tutkimukselle ja kehittämiselle sekä tukee tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Yhdistys konsultoi kuntia ja paikallisyhteisöjä Cultural Planning- eli Kulttuurisuunnittelu -työn aloittamisessa ja läpiviennissä.

  3. Jäsenet
    Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai yritys, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
  4. Alaosastot
    Yhdistyksen jäsenet voivat muodostaa rekisteröimättömiä alaosastoja. Toimenpide on alistettava yhdistyksen kokouksen hyväksyttäväksi. Alaosaston asioita hoitaa kyseisen osaston vuosikokouksessa valittu hallitus. Osastot voivat asettaa tilapäisiä toimikuntia tai työryhmiä.
  5. Jäsenmaksu
    Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
  6. Hallitus
    Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-8 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
  7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
    Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.
  8. Tilikausi
    Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
  9. Yhdistyksen kokoukset
    Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
  10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
    Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
  11. Vuosikokous
    Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
    1. kokouksen avaus
    2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
    4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
    5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
    6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
    7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä ja jäsenmaksujen suuruudet
    8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
    9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
    10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
  12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.